Huom. näin esityksen ilmaiseksi lehdistölipulla.
Mustion Linnan Kesäteatterin Kokkisoppa on farssi!
Tällä kertaa hyvässä mielessä.
Kokkisoppa on Peter Yeldhamin ja Donald Churchillin kirjoittaman farssin Suomen kantaesitys. Näytelmän juonta ei voi juuri avata katsomisen iloa pilaamatta, mutta kerrotakoon seuraavaa:
Verokarhu on kiinnostunut tv-kokki Timo Lampénin tileistä. Miehen PR-manageri Veera Virtanen nostaa suuria palkkioita, mutta verot ovat jääneet maksamatta ja nainen vaikuttaa kadonneen. Soppaa hämmentävät Lampénin kirjanpitäjä/ex-vaimo, verotarkastajat, väkeville perso assistentti ja kohtalokas daami.
Kokkisopassa on paljon sellaista, mitä toivoin näkeväni, kun otin kesäkierrokseni tavoitteeksi farssiin tutustumisen. Valheita ja vaikeita tilanteita, napakasti ajoitettuja vitsejä, ripaus fyysistä komediaa. Lisäksi pientä juopottelua ja vispilänkauppaa kepeässä hengessä. Onneksi teksti luottaa väärinkäsityksiin ja tiukkoihin tilanteisiin eikä juuri tähtäile navanalusalueelle. Loppua kohden kohtaukset toistavat hiukan itseään, mutta katsomossa viihtyy silti alusta loppuun.
Pidin erityisesti Petrus Kähkösen esittämästä assistentista, joka piilottelee verovirastolta omia salaisuuksiaan mutta on tiukassa tilanteessa hiukan turhan suulas. Heh! Minulle teatteriseuraa pitänyt isäni vaikuttui verosotkuissaan kiehuvan tv-kokin roolissa nähtävän Risto Kaskilahden kulmakarvojen ilmeikkyydestä. Olen samoilla linjoilla, Kaskilahti venkoilee verottajan edessä nimenomaan ilmeikkäästi. Heikkoa lenkkiä ei tästä miehityksestä (edellä mainittujen lisäksi Sari Puumalainen, Sixten Lundberg, Susanna Laine ja Anu Palevaara) löydy.
Mielestäni on hupaisaa, että kokkaamisella ei ole mitään roolia Kokkisoppa-nimisessä näytelmässä, jota markkinoidaankin keittiökuvastolla. Alkuperäisessä tekstissä – ehkäpä osuvammin otsikoitu My Friend Miss Flint – verosotkujaan selvittelee tv-kokin sijasta julkkispuutarhuri, ja nähdäkseni kyse voisi yhtä hyvin olla minkä tahansa alan menestyjästä.
Ohjaaja-sovittaja Jouko Keskinen on siirtänyt alun perin Britanniaan sijoittuvan näytelmän tapahtumat sulavasti Suomeen. Olen aikaisemmin harmitellut sitä, miten harvoin musikaaleja sovitetaan kotoisiin olosuhteisiin. Mukavaa, että tapa on puhenäytelmien maailmassa hieman yleisempi.
Kokkisoppa ei liene esitys, jota muistelen vielä syksylläkin, mutta se ansaitsee peukun sekä useimpien kesäteatterikliseiden välttämisestä että silkasta viihdyttävyydestä. Maistuva keitos, suositellaan kaikille Mustion suunnalla kesäretkeileville.
Kuvat: Juha Keskinen
No comments:
Post a Comment