Pieni pohjoismainen hintavertailu

Helsingin kaupunginteatteri julkisti tänään musikaalifanien piireissä pitkään ja innokkaasti spekuloidun uutisen: Moulin Rouge! -musikaali saa Suomen ensi-iltansa HKT:n suurella näyttämöllä elokuussa 2024.

Kyseessä on yhteispohjoismainen tuotanto, joka on tänä syksynä jo ehtinyt saada ensi-iltansa Tukholmassa, Oslossa ja Kööpenhaminassa. Helsingissä nähdään siis ensi vuonna samalla tavalla ohjattu, lavastettu ja puvustettu esitys kuin muissakin pohjoismaisissa pääkaupungeissa, näyttelijät pukujen sisällä vain vaihtuvat.

Tämä tarjoaa meille herkullisen tilaisuuden pieneen hintavertailuun. Kuten edellä avasin, kaikissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa on myynnissä tismalleen sama musikaalituote. Miten tämä tuote on eri maissa hinnoiteltu?

Olen jättänyt vertailusta pois dinner & show -liput, hotellipaketit, ryhmäalennukset ynnä muut pakettitarjoukset käsiohjelman ja mahdollisesti jotain muuta ekstraa sisältäviä VIP-lippuja lukuunottamatta. Vertailun hinnat ovat perushintoja eikä niissä oteta huomioon alennuskampanjoita. Valuuttamuunnoksiin käyttämäni kurssit ovat maanantain 27.11.2023 keskikursseja.

 

Hey, must be the money! Moulin Rougea ruotsalaisittain. Kuva: Mats Bäcker

Moulin Rouge!, Chinateatern (2Entertain & Vicky Nöjesproduktion), Tukholma

• VIP (sis. käsiohjelman, juomalipun ja paikan keskipermannolla) 
• 1 395 SEK
• 121,99 €
  
• Premium (keskipermannon rivit 6–11) 
• 1 095 SEK
• 95,76 €
• Kategoria A (keskipermannon rivit 3–5 ja 12–15 sekä permannon laitojen rivit 10–17)
• 995 SEK
• 87,01 €
  
• Kategoria B (keskipermannon rivit 1–2, permannon laitojen rivit 5–9 ja parven rivit 1–4)
• 895 SEK
• 78,27 €
  
• Kategoria C (parven rivit 5–11)
• 695 SEK
• 60,78 €
  
• Kategoria D (parven rivit 12–15) 
• 555 SEK
• 48,53 €
• Kategoria E (parven rivi 16, rajattu näkyvyys) 
• 395 SEK
• 34,54€

 

Moulin Rouge!, Chateau Neuf (Taran), Oslo

• Pöytäpaikat näyttämön vieressä 
• 1 325 NOK
• 113,40 €
• Istumapaikat katsomossa, kategoria 1 
• 1 070 NOK
• 91,58 €
  
• Istumapaikat katsomossa, kategoria 2 
• 920 NOK
• 78,74 €
• Istumapaikat katsomossa, kategoria 3 
• 825 NOK
• 70,61 €
  
• Istumapaikat katsomossa, kategoria 4 
• 555 NOK
• 47,50 €

 

Moulin Rouge!, Falkonersalen (One & Only Musicals), Kööpenhamina

• Diamond (sis. teosesittelyn, käsiohjelman/kirjasen, lasillisen kuohuvaa ja istumapaikan)
• 1 298 DKK
• 174,08 €
  
• Lipputyyppi O 
• Ke–to 978 DKK
• Ke–to 131,16 €
  
• Pe–su 1 048 DKK
• Pe–su 140,55 €
• Lipputyyppi A+ 
• Ke–to 848 DKK
• Ke–to 113,73 €
  
• Pe–su 918 DKK
• Pe–su 123,12 €
  
• Lipputyyppi A 
• Ke–to 698 DKK
• Ke–to 93,61 €
• Pe–su 768 DKK
• Pe–su 102,10 €
  
• Lipputyyppi B 
• Ke–to 548 DKK
• Ke–to 73,49 €
  
• Pe–su 618 DKK
• Pe–su 82,88 €
  
• Lipputyyppi C (pyörätuolipaikat) 
• Ke–to 448 DKK
• Ke–to 60,08 €
  
• Pe–su 468 DKK
• Pe–su 62,77 €
  
• Lipputyyppi D 
• Ke–to 298 DKK
• Ke–to 39,97 €
• Pe–su 348 DKK
• Pe–su 46,67 €

 

Ennen kuin paljastan loppuhuipennuksena Helsingin kaupunginteatterin hinnaston, haluan nostaa esille erään seikan – tosin sillä varauksella, että en ole pohjoismaisten teatterien nauttimien julkisten tukien asiantuntija. Olen tehnyt parhaani asian varmistamiseksi, mutta jos joku tämän tekstin lukija tietää minun olevan väärässä, toivon, että virheeni korjataan kommenteissa pikavauhtia.

Käsitykseni tilanteesta on kuitenkin seuraava: edellä mainitut teatterit ovat kaikki tuottaneet Moulin Rougensa yksityiseltä pohjalta. Toisin sanoen kotoinen HKT:mme on vertailun ainoa säännöllistä valtiontukea nauttiva taidelaitos.

Katsotaanpa sitten niitä hintoja.

Moulin Rouge!, Helsingin kaupunginteatteri, Helsinki

• VIP (sis. käsiohjelman ja paikan keskipermannon riveillä 5–7) 
• 102 €
• Peruslippu 
• 92 €
• Näkörajoitteiset aitiopaikat parvella
• 22 €
• Opiskelijalippu (saatavilla vain ma–to) 
• 46 €
• Eläkeläislippu (saatavilla vain ma–to) 
• 89 € 

 

Jokainen teatteri hinnoittelee totta kai tuotteensa ennen kaikkea sen mukaan, missä se arvioi oman yleisönsä kipurajan kulkevan, mutta tästä vertailusta herää silti muutamia ajatuksia. Niistä seuraavaksi.

Vertailun teattereista HKT erottuu kahdella tavalla: toisaalta se on ainoa, joka tarjoaa opiskelija- ja eläkeläisalennuksia (vaikka joku minua ilkeämpi ihminen voisikin nimittää arki-iltojen kolmen euron eläkeläisalennusta silkaksi pienituloisille eläkeläisille vittuil... enpä taidakaan jatkaan tätä ajatusta loppuun.) Toisaalta se on ainoa, jonka koko katsomo eturivistä aina parven takaosaan on hinnoiteltu yhdeksi ja samaksi hintaryhmäksi, à 92 €.

Tai no, onhan siellä vähän variaatiota. HKT:n permannon keskellä ovat perushintaa kalliimmat VIP- ja dinner & show -vyöhykkeet, ja näkörajoitteisilta aitiopaikoilta pääsee köyhäkin kurkistelemaan näyttämön tapahtumia. Näitä aitiopaikkoja on katsomokartasta laskettuna 14 kpl per esitys. Suuntaa-antavan Lippupiste-haun perusteella ne vaikuttavat jo myyneen melkein kaikista Moulin Rouge! -esityksistä loppuun.

Oli miten oli, minua kylmäisee huomata, miten paljon HKT:ia paremmin vertailun muut pohjoismaiset teatterit ottavat huomioon vähemmän varakkaat asiakkaansa. Ei niissäkään halvoilla hinnoilla juhlita, mutta sataa euroa lähestyvien helsinkiläisten peruslippujen rinnalla alta viisikymppiä Tukholman takarivistä alkaa vaikuttaa ihan kivalta diililtä.

En käy tässä väittämään, että olisi mikään tasa-arvon riemuvoitto mahdollistaa pienituloisille katsojille pääsy takaparvelle siinä, missä hyvätuloiset nautiskelevat etupermannon näkymistä – mutta on se kuitenkin tasa-arvoisempaa kuin se, ettei pienituloisille musikaalien ystäville ole muutaman näkörajoitepaikan lisäksi tarjolla yhtään mitään. HKT:n arki-iltojen alennukset eivät mielestäni riitä palvelemaan pienituloista yleisöä, sillä ne eivät lainkaan ota huomioon sitä, että pienituloisuus voi esimerkiksi sairauden tai työttömyyden muodossa koskettaa meistä jokaista, ei ainoastaan opiskelijoita ja eläkeläisiä.

Kaiken kaikkiaan suomalaisten musikaalien viimeaikainen hintakehitys (asiaa perkaa tämä Musikaalimatkassa-podcastin jakso), HKT:n Moulin Rouge! viimeisimpänä esimerkkinä, herättää pohtimaan seuraavaa: ovatko valtionosuusjärjestelmään kuuluvien teatterien musikaalit muuttumassa luksustuotteeksi, jonka ei ole tarkoituskaan olla kaikkia katsojia varten? Kuuluisiko julkisista varoista tuetun teatterin tarjota pääsy kaiken ohjelmistonsa pariin myös pienituloisille kansalaisille, vai onko ihan ok, että ohjelmistoon sisältyy teoksia, joista vähävaraiset hinnoitellaan lähtökohtaisesti ulos?

Kaikki muut vertailumme teatterit pystyvät, ilmeisesti konkurssiin menemättä, kauppaamaan köyhemmälle musikaalikansalle sentään muutamaa takariviä puoleen hintaan katsomon parhaisiin paikkoihin verrattuna. Niinpä haluaisin kovasti uskoa, että musikaalielämykset pienituloisille katsojille mahdollistava hinnoittelu olisi mahdollinen myös HKT:ssa ja muissa suomalaisissa vos-teattereissa – jos niin siis vain haluttaisiin toimia.

Lopuksi, koska olen sillä tavalla ikävä ja pikkumainen ihminen, ajattelin esitellä teille kaikille erityisen kalliin taidelaitoksen maineessa olevan Suomen Kansallisoopperan Lepakko-operetin tammikuun 2024 esitysten hinnaston. Ihan vain vertailun ja perspektiivin vuoksi.

 

Lepakko, Suomen Kansallisooppera

• Hintaryhmä A 
• 110 €
• Hintaryhmä B 
• 99 €
• Hintaryhmä C 
• 89 €
• Hintaryhmä D 
• 75 €
• Hintaryhmä E 
• 65 €
• Hintaryhmä F 
• 59 €
• Hintaryhmä G 
• 49 €

Hinnoista on mahdollista saada seuraavat alennukset:

• Nuorisoalennus 20-vuotiaille ja sitä nuoremmille
  
• -40–50 % lipun hinnasta 
• Ei koske hintaryhmiä F ja G
  
• Alennus opiskelijoille, varusmiehille ja siviilipalvelusmiehille
  
• -40 % lipun hinnasta 
• Ei koske hintaryhmiä F ja G
• Eläkeläisalennus
  
• -10 € / lippu 
• Koskee rajattuja paikkoja permannolla ja 1. parvella
• Liput saman päivän esitykseen alle 20-vuotiaille ja sitä nuoremmille, opiskelijoille, varusmiehille, siviilipalvelusmiehille, työttömille ja eläkeläisille 
• 20–50 € / lippu

Em. alennukset koskevat muuten myös viikonloppuja.

Otteita Suomen Kansallismusikaalin leikekirjasta

Toim. huom. Otteet on muokattu 2020-luvun suomen kielelle, jotta tämän blogin lukijoiden olisi mahdollisimman helppoa ymmärtää niiden sisältöä. Myös tekstien muotoilua ja muita konventioita on muokattu 2020-luvun tyylin mukaiseksi lukemisen helpottamiseksi.

~

TIEDOTE
Julkaisuvapaa 25.1.2112

Suomen Kansallismusikaalin avajaisohjelmisto "ajankohtaisempi kuin koskaan"

Suomen Kansallismusikaalin avajaisia juhlitaan TOVE!-uutuusmusikaalin kantaesityksen merkeissä. Avajaiskevään ohjelmistoon kuuluu myös klassikkomusikaaleja sekä Suomesta että ulkomailta.

Suomen Kansallismusikaalin Töölönlahden rannalle noussut talo vihitään käyttöön torstaina 28.1. TOVE!-musikaalin sävelin. Kyseessä on Diana Lipon tilaustyönä Kansallismusikaalille säveltämä ja sanoittama teos, joka päivittää legendaarisen kuvataiteilija-kirjailija Tove Janssonin elämäntarinan 2110-luvulle.

"En ollut uskoa korviani, kun kuulin, että Tove Janssonista ei vielä ole tehty omaa musikaalia, ja päätin heti, että tilanne on korjattava! Kuka olisi kiehtovampi keskushenkilö Suomen Kansallismusikaalin avajaisteokselle kuin tämä kaksi Suurin suomalainen -äänestystä voittanut taiteilija?" Kansallismusikaalin taiteellinen johtaja Eevi Soini-Soininen kommentoi.

TOVE!-musikaalin rinnalla avajaiskuukauden ohjelmistossa vuorottelee kotimainen klassikkomusikaali Tom of Finland, joka kertoo TOVE!-musikaalin tapaan Suomen taiteen 2. kultakaudella toimineen ikonisen kuvataiteijan tarinan. Teos saa ensi-iltansa torstaina 4.2.

2010-luvulla kantaesitetty Tom of Finland painui esityskautensa jälkeen unholaan useiksi vuosikymmeniksi, kunnes se palasi suomalaisen musikaaliyleisön tietoisuuteen Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun musikaalilinjan tulkintana 2060-luvun puolivälissä. 2010-luvun nostalgiaa tihkunut opiskelijatuotanto valloitti katsojien sydämet ja teos juurtui nopeasti osaksi maamme ammattilais- ja harrastajanäyttämöiden rakastetuinta vakio-ohjelmistoa. Kansallismusikaalin uusi tulkinta yhdistää historiallisia elementtejä 2110-luvun estetiikkaan.

"Pian sata vuotta täyttävä musikaali tarjoaa arvokkaan näkökulman suomalaisen sateenkaariyhteisön historiaan, mutta samalla se on yhä edelleen ajankohtaisempi kuin koskaan", teoksen ohjaajana toimiva Soini-Soininen toteaa.

Loppukevään ohjelmistossa rakastettuja suursuosikkeja

Avajaiskevään ohjelmistossa nähdään myös useita kansainvälisiä klassikkomusikaaleja.

To 25.2. saa ensi-iltansa suurmusikaali The Revenge of the Baritones, joka nostaa esille Kansallismusikaalin hurmaavan baritoniensemblen. Lontoon West Endissä 2050-luvulla kantaesitetyn teoksen syntyhistoriaan liittyy kiehtova Suomi-yhteys, josta voi kuunnella lisää Kansallismusikaalin podcastin jaksosta "Maailmanmusikaalien suomalaiset taustat".

To 17.3. ensi-iltaan tulee rakastettu klassikkomusikaali Viulunsoittaja katolla, joka on pitänyt hallussaan suomalaisen musikaalihistorian esitetyimmän ulkomaisen musikaalin paikkaa jo miltei 150 vuoden ajan. Kansallismusikaalin uusi ohjaus toteutetaan perinteitä ja teoksen pitkää esityshistoriaa kunnioittaen.

Kevään viimeinen ensi-ilta on säveltäjämestari Frank Wildhornin viimeiseksi teokseksi jäänyt, Suomessa ennennäkemätön Broadway-klassikko RMS Titanic, joka saa ensi-iltansa kuuluisan laivan uppoamisen 200-vuotispäivänä pe 15.4. Historiasta ja aikansa suosituimpiin kuuluneesta elokuvasta inspiraationsa ammentavan, koskettavan rakkaustarinan kertovan musikaalin tapahtumat on Kansallismusikaalin tulkinnassa sijoitettu epäonniselle MarsShuttle 245 -avaruusalukselle.

"Suomen Kansallismusikaalin tavoitteena on välittää suomalaisille musikaalien hurmaa ja samalla laajentaa niihin liittyvää yleissivistystä. Saavutamme tavoitteemme parhaiten kiinnittämällä huomiota ohjelmistomme monipuolisuuteen. Lupaan, että kevään esityskalenterista löytyy mielestä katsottavaa sekä pitkän linjan musikaalien ystäville että vasta musikaaliharrastustaan aloitteleville katsojille", taiteellinen johtaja Eevi Soini-Soininen sanoo.

***

Suomen Kansallismusikaali on Suomen kansallinen musikaalinäyttämö ja maan ainoa pelkästään musikaaleihin keskittyvä taidelaitos. Suomen Kansallismusikaalin talossa (sijaitsee entisen Finlandia-talon paikalla) on kolme näyttämöä ja EyeLense Liv& -esitystila, joissa nähdään vuosittain 10–12 ensi-iltaa ja useita vierailevia teoksia.

Live-liput kaikkiin kevään 2112 esityksiin ovat myynnissä Ticketmaster-palvelussa. Lisäksi EU-maiden kansalaisille on tarjolla EyeLense-lisenssejä kauden ensi-iltoihin, ks. eyelense/finnishnationalmusical

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Suomen Kansallismusikaalin tiedottaja Nikodeema Korhonen, Telewarp-yhteys ¤nikodeema.kansallismusikaali tai 293 583 46½

~

(Ote teoksesta "Suomen Kansallismusikaali 50 vuotta", julkaistu v. 2162, toimittanut Marha Juutinrauma)

Six-musikaali (säv. ja san. Toby Marlow ja Lucy Moss) sai ensi-iltansa Suomen Kansallismusikaalissa syksyllä 2116. Se avasi esityssarjan, jonka tarkoitus oli esitellä suomalaiselle yleisölle musikaaligenren kehitykseen voimakkaimmin vaikuttaneita teoksia niiden alkuperäisessä muodossa. Ohjauksessa oli pyritty rekonstruoimaan teoksen alkuperäinen ylöspano mahdollisimman tarkasti käyttäen hyödyksi vuonna 2024 julkaistua proshot-tallennetta Lontoon-kantaesityksestä. Teoksen visuaaliset elementit toteutettiin 2000-luvun alun tekniikoilla ja myös äänisuunnittelussa hyödynnettiin aikakauden estetiikkaa.

Kansallismusikaalin johto elätteli suuria toiveita esityssarjan suhteen, ehkäpä avajaiskauden perinnetietoisen Viulunsoittaja katolla -ohjauksen menestyksen rohkaisemana. Pettymys oli ymmärrettävästi suuri, kun huomattiin, miten viileän vastaanoton sadan vuoden takaisia teatterin tyylikeinoja toisintava Six-ohjaus sai osakseen. Musiikin, lyriikan ja dialogin viittaukset varhaisen 2000-luvun popkulttuuriin olivat 2110-luvun yleisölle pitkälti käsittämättömiä, ja kuningatarten puvustus näyttäytyi kirkkaisiin väreihin ja rohkeisiin muotoihin tottuneille katsojille perin tylsänä ja arkisena. Vaikka musikaalin oheismateriaalissa pyrittiinkin avaamaan Beyoncén, Britney Spearsin ja muiden Marlow'ta ja Mossia inspiroineiden vuosituhannen vaihteen artistien merkitystä oman aikakautensa kulttuurissa ja yhteiskunnassa, koki yleisö muutamia musiikki- ja musikaalihistorian harrastajia lukuun ottamatta ohjauksen liian vaikeaselkoiseksi ja kuivakkaaksi. Lopulta Six-musikaalia esitettiin Kansallismusikaalissa rekonstruoidussa muodossaan vain 16 kertaa, ja ajatus historiallisia merkkimusikaaleja täysin alkuperäisessä muodossaan toisintavasta esityssarjasta hylättiin.

Vuonna 2124 Suomen Kansallismusikaali toi ensi-iltaan uuden Six-ohjauksen. Teosta pyrittiin uutta tuotantoa varten uudistamaan ja paikallistamaan niin, että moderni suomalainen musikaaliyleisö saattoi paremmin samaistua näkemäänsä: lyriikan ja dialogin sisältämät viittaukset ja slangisanat päivitettiin 2120-luvulle, ja 1500-luvun Tudor-kuningatarten sijaan tarina kertoi edellisen vuosisadan suomalaisista naispääministereistä alkaen v. 2019 valtaan nousseesta Sanna Marinista (alkuperäisteoksessa Katariina Aragonialainen). Kansallismusikaalin johdon helpotukseksi uustulkinta otettiin lämmöllä vastaan. Ohjaus sai loistavat arvostelut ja pysyi Kansallismusikaalin ohjelmistossa yli vuosikymmenen ajan.

~

Suomen Sanomat 28.10.2127
Kulttuuri | Musikaaliarvostelu

Kansallismusikaalin uudelleenlämmitetyn RMS Titanicin ikä alkaa näkyä – mauttomuuden taso pysynyt ennallaan

Marko-Marius Lahtisen tökerö ohjaus sotkee kahden vuosisadan takaisen valtamerionnettomuuden ja fiktiivisen rakkaustarinan lähihistorian suurimpaan avaruustragediaan.

Elokuva- ja musikaalihistorian harrastajat tuntevat hyvin RMS Titanic -musikaalin sotkuisen syntytarinan: vuosituhannen vaihteen tunnetuimpiin elokuvaohjaajiin kuulunut James Cameron sekoitti asiansa pahasti 2030-luvulla Avatar 8 -elokuvaan liittyneen kohun jälkimainingeissa, eikä hänelle jäänyt maineensa ja taloutensa pelastamiseksi muuta vaihtoehtoa kuin myydä aikaisemman hittielokuvansa Titanicin esitysoikeudet Broadwayn musikaalituottajille.

Musikaalin ensi-ilta venyi useiden vaikeuksien ja skandaalien johdosta pitkälle 2050-luvun puolelle. Broadway-historian kalleimman musikaalituotannon ennätyksen rikkonut teos ei tuottanut voittoa koko 23-vuotisen esityskautensa aikana, mutta sen säveltäjä Frank Wildhorn palkittiin teoksesta postuumisti parhaan musikaalisävellyksen Tony-palkinnolla. Musikaalin maailmanlaajuinen fanikunta on pysynyt uskollisena suosikkiteokselleen vuosikymmenestä toiseen.

Ikävä kyllä Suomen Kansallismusikaalin ohjelmistoon palannut RMS Titanic -tulkinta tekee sekavuudellaan ja mauttomuudellaan kunniaa musikaalin epämääräiselle syntyhistorialle.

WILDHORNIN TEOKSET OVAT nousseet muutaman viime vuosikymmenen aikana Suomessa huomattavasti suurempaan suosioon kuin ne olivat säveltäjämestarin omana elinaikana. Wildhorn-into näkyy myös Kansallismusikaalin ohjelmistovalinnoissa. 2020-luvun alun koronapandemiaan sijoitettu Jekyll & Hyde on Kansallismusikaalilta erityisen onnistunut Wildhorn-tulkinta, mutta samaa ei voi sanoa vuoden 2112 avajaisohjelmistosta lämmitetystä RMS Titanic -ohjauksesta.

Ohjaaja Marko-Marius Lahtisen tökerössä käsittelyssä yli 200 vuotta sitten seilanneelle valtameriristeilijälle sijoittuva tarina on siirretty tapahtumaan surullisenkuuluisalle MarsShuttle 245 -avaruusalukselle. Vuonna 2087 tuhoutuneen aluksen kohtalo nostaa edelleen monien katsojien mieleen surullisia muistoja. Lahtisen valintaa sekoittaa musikaalin imelä rakkaustarina lähihistorian suurimpaan avaruusonnettomuuteen onkin kritisoitu voimakkaasti jo ohjauksen edellisillä esityskausilla.

Kritiikki ei ole estänyt Suomen kansallismusikaalia palauttamasta ohjausta ohjelmistoonsa nyt jo neljättä kertaa. Lahtisen ohjauksen lukemattomat kliseet, kömpelyydet ja epäloogisuudet eivät nekään tunnu pitävän maksavaa yleisöä poissa.

ESITYKSEN PARASTA ANTIA ovat nuorten musikaalinäyttelijöiden Ristiina Valajärven ja Jää Asanten roolityöt musikaalin lemmenparin Jackin ja Rosen rooleissa. Kaksikossa on raikkautta ja häikäilemätöntä teini-ikäistä energiaa, jollaista Kansallismusikaalin päänäyttämöllä ei ole totuttu näkemään.

Myös Rosen mustasukkaisen kihlatun Calin roolissa nähtävä Orava Susitaipale tekee vahvaa työtä. Hänen tulkintansa Calin itsemurha-aariasta on kolmannen näytöksen huippuhetki – siitä huolimatta, että Lahtisen ohjaus jostain käsittämättömästä syystä sijoittaa kohtauksen avaruusaluksen samaan aikaan ilmiliekeissä roihuavaan ja vettä tulvivaan ilmalukkoon.

Kansallismusikaalin ensemble tulkitsee pienemmät roolit totutulla varmuudella. Huomion varastaa etenkin lyhyissä koomisissa kohtauksissa aluksen juoppoa leipuria esittävä Jama Dahir.

VIELÄ 15 VUOTTA sitten Kansallismusikaalin RMS Titanic edusti tekoälytehosteisen holovirtaesitysteknologian terävintä kärkeä. Ala on kuitenkin kehittynyt nopeasti, joten naftaliinista kaivettu ja päivittämättä jätetty Kristo Veistaron suunnittelema audiovisuaalinen maailma tuntuu ajastaan jääneeltä.

Kari-Kaisa Matsudan suunnittelema periodipuvustus on vanhentunut arvokkaammin, vaikka sen erikoinen ratkaisu yhdistää fotorealistisella 2080-luvun avaruusaluksella oleilevien matkustajien vaatetukseen 1910-luvun muodin yksityiskohtia ei vieläkään tunnu täysin luontevalta. Myös Ainotar Koivun koreografia on enimmäkseen säilyttänyt teränsä.

Frank Wildhornin klassinen musikaalimusiikki soi kapellimestari Daniela Olssonin johtamana kauniimmin kuin koskaan. Jos katsoja sulkee silmänsä mammuttimusikaalin koko kolmen ja puolen tunnin keston ajaksi ja tukkii myös korvansa dialogikohtausten aikana, on ikimuistoinen musikaalielämys taattu.

Helmi Niska